Dafny

Nimi: Dafny
Malli: Aya
Ikä: 17
Syntymäpäivä: 
Taika olento: Nymfi (Luonnon henki)
Poikaystävä: - vielä ;)
Lempi eläin: Kettu <3
Lempiväri: Vihreä, Ruskea
Pitää: Luonnosta, kasveista, maasta, ympäristöstä, eläimistä, kasveista
Ei pidä: Satyyreistä, Vaatteista, luonnon pilaajista, Saastuttajista, metsästäjistä
Pelko: Oman puun tai läheisen kuoleminen
Rakkain tavara: Kukat
Harrastukset: -
Luonne: Suojelee luontoa ja on paljon luonnon lähellä. Välillä vähän ujo mutta joskus rohkea. Vihastuu kekelle helposti ja riiteleekin tämän kanssa aika usein.
Muuta: Asuu metsässä olevassa paksussa puun kannossa. Omistaa oman henki puun johon on yhteydessä. Jos se puu kuolee, kuolee Dafnykin tai jos Dafny kuolee niin kuolee puukin.

Nukke ostettu Lutsista vuonna 2013
Obitsu plasticpopista
peruukki ebaysta

Kustomoinnit:
Vaalean ruskea, oranssihtava Peruukki
Obitsu M
Meikki by Patte ♥


Postauksia jotka kannattaa lukea Dafnysta:
Kaikki eyemurdererit
Namikon nuket: ~ Sielu





http://namikonnuket.blogspot.fi/2014_01_01_archive.html

Elämä

Hei päiväkirjani. Olen miettinyt asioita ja elämääni. Kuinka paljon siihen on mahtunut asioita.. Ymmärtääkseni tilanteeni niin muistelen koko elämäni tähän.. 

Olen Nymfi, luonnon henki. Tässä pieni lainaus wikipediasta.
"Nymfit ovat kreikkalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia. 
Nymfit ovat yleensä sidoksissa johonkin tiettyyn paikkaan tai maanmuotoon. He liikkuivat usein jumalien ja jumalattarien seurassa. Satyyrit pitivät nymfeistä ja halusivat usein tyydyttää halunsa näiden kanssa.
Koska nymfejä kutsuttiin asuttamansa luonnonosan tai maantieteellisen sijainnin mukaan, oli heitä lukematon määrä kaikkialla. Nymfejä oli maalla (dryadit)meressä (nereidit) ja makeissa vesissä (najadit)puissa (Hamadryadit) ja Haadeksessa (Eurydike). Lisäksi nymfeiksi laskettiin klassiset muusat (Korykian nymfit).
Vaikka nymfit eivät olleet kuolemattomia, he olivat silti pitkäikäisiä. Nymfejä pidettiin ihmiselle hyödyllisinä, mutta he eivät aina olleet hyväntahtoisia. Tunnetussa tarinassa Hylas oli hakemassa vettä lammesta, kun yksi tai useampi nymfi ihastui hänen ulkonäköönsä ja sieppasi hänet luokseen lähteeseen. Myös Skylla oli alun perin nymfi, ja Kirke muutti hänet kuusipäiseksi hirviöksi. Tavallinen kuolevainen, joka kohtasi nymfin kasvoista kasvoihin, joutui tämän pauloihin."

Olen näistä Maan nymfi eli Dryadi. Ja taas pieni lainaus wikipediasta:
"Dryadit olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfejä, jotka olivat omistautuneet puiden suojelemiseen. Dryadit elivät joko itse puussa tai sen lähettyvillä. Uskomusten mukaan yksi dryadi kuoli aina, kun puu kaadettiin.
Joissakin kertomuksissa dryadit olivat itse puiden henkiä ja jos dryadi kuoli niin puukin kuoli tai toisin päin. Alun perin dryadit olivat nimenomaan tammen nymfejä, sillä kreikan kielen sana drys tarkoittaa tammea. Sittemmin sana "dryadi" on merkinnyt kaikkia puiden hengettäriä."

Anteeksi vaikea olomuotoni.. Toivottavasti en hypnosisoinut sinua rakas päiväkirani..
Aloitetaanpa itse minun elämäni..

Luulin lapsena olevani ihan normaali. Asuin siskopuoleni Roksyn, mukavan äitipuoleni ja pelottavan isäpuoleni kanssa. Elämä sujui ihan hyvin kunnes tuli lama. Meillä ei ollut rahaa ja olimme köyhiä. Eräänä iltana isäpuolelle ja äitipuolelle tuli kamala riita. He huusivat olohuoneessa kamalasti. Sitten äiti muuttui yht äkkiä aika huolestuneeksi ja pelokkaaksi. Tulin alakertaan ja isällä oli ase. Hän osoitti sillä äitipuolta. menin aika isoon paniikkiin. Se oli kamalaa. Menin kauhistuneena nurkan taa piiloon ja samassa kuulin laukauksen. Isäpuoleni tappoi oikeasti äitipuoleni! Roksy tuli pian päiväkodista ihan yksin, avasi oven ja näki äitipuolen kuolleena eteisessä. Roksy meni paniikkiin ja isä huusi hänelle. Menimme itku kurkussa yläkertaan ja kerroin mitä olin nähnyt. Suunnittelimme pakoa ja kun olin aikeissa toteuttaa sitä jäin kiinni. Isä osoitti minua aseella ja Roksy katsoi kauhistuneena vieressä. Kuulin laukauksen ja silmissä sumeni.. Se vasta oli kamalaa..
 Luulin jo loppuni tulleen...mutta heräsin vähän myöhemmin, mutten kotona. En edes maapallolla.Olin jossain ihmeellisessä paikassa. Satumaassa.. Vaikka se kuulostaa ihan typerältä niin oikeasti, se oli tosi siisti näky. Kaikki kreikan mytologian satuolennot ja kaikki hirviöt ja kaikki..oli siellä. Olin kiinni puussa niin että vatsani näkyi mutta siitä alaspäin olin puun sisällä. Ja käteni oli ylös päin ja sulautuivat puuhun kiinni niin etten nähnyt sormiani. Olin vähän säikähtynyt..mutta silti helpottunut että elämäni ei loppunutkaan. Eteeni tuli aika kaunis nainen.. mutta hänellä ei ollut vaatteita.. Säikähdyin vähän häntä, koska en ollut tottunut moiseen. Nainen kuitenkin puhui lempeästi. Hän sanoi ettei ollut mitään hätää, että pelastuin koska oma oikea äitini pelasti minut. En ollut koskaan nähnyt häntä. Nainen kertoi olevansa tätini ja kuinka äiti oli uhrannut oman henkensä etten olisi kuollut. Aloin heti ihailemaan äitiäni, mutta tulin aika surulliseksi kuullessani ettei häntä olekkaan enää. Tätini kuitenkin lohdutti, että voin silti tavata hänet satumaan kuolleiden vuorella, joka on korkein kohta koko satumaassa, kun revontulet osuvat sen huippuun. Silloin voi nähdä kuolleen ja jutella tälle. Sitten hän selitti että olen nymfi ja selitti mitä nymfit ovat. Ja mitä maan nymfit tekevät. Hän kertoi että merenneidotkin ja muusat ovat nymfejä. Mutta nymfeillä ei kuunelma ole vaatteita. silloin huomasin ettei minullakaan ollut vaatteita. Se oli kamalan noloa silloin. Nythän olen siihen jo tottunut.... ja yritän totutella taas vaatteisiin.. Taikamaassa tätini kertoi kaiken mikä minua ihmetytti. Ja opin käyttämään Nymfin kykyjäni.
Myöhemmin kun kasvoin aloin kyllästyä taikamaahan. Sielläkin oli kuitenkin pahaakin, niinkuin satyyrea. Vihaan niitä pukkeja yli kaiken. Heistä olen saanut vähän traumoja rakkaus elämässä. En pidä siksi yhtään ahdistelusta tai muusta sellaisesta.Lähdin satyyreja karkuun taikamaailmasta. Minulle riitti se jokapäiväinen piilos leikki. Menin kielletystä portista salaa ulos taikamaasta ja olin taas ihmisten ilmoilla. Olin rannalla olevassa luolassa. En kuitenkaan päässyt helpolla. Kuten nymfejen tiedoissa sanottiin, jonka olin täysin unohtanut. "Tavallinen kuolevainen, joka kohtasi nymfin kasvoista kasvoihin, joutui tämän pauloihin." Ja niin tapahtui. Kun tulin ulos luolasta. No eihän normaalisti kävellä ilman vaatteita, mutta mistä minä sellaiset olisin saanut? Juoksin metsään ja jäinkin sinne. Olin metsässä aika kauan. Osasin muuttua puuksi ja sillä selviydyin useista ihmisistä jotka metsässä kävi. Kuitenkaan en voinut ikuisiksi ajoiksi jäädä. Ja mitä kamalempaa... Metsään tuli hakkuu työt. Minun korvissani soi yhä puiden kivun huudot. Kamalaa.. Vaikka yritin voimillani auttaa, en voinut koko metsää pelastaa. Lähdin vaeltamaan metsän läpi toiselle puolelle. Ja löysin matkalla puuvillaa josta tein mekon itselleni. Metsän toisella laidalla oli moottori tie ja metsä jatkui sen toisella puolella. Odotin yötä ja kun tuli vähän hiljaista menin toiselle puolelle yhden jäniksen poikasen ja parin oravan kanssa jotka halusivat myös yli. Jäniksen perhe oli toisella puolella ja olkapäälläni ja pään päälläni oleva orava perhe halusi toiselle puolelle syömään. Hoidinpa heidätkin samalla toiselle puolelle. Kävelin uudessa metsässä ja sitten huomasin pienen rämäisen ladon.. jossa oli juuri yöpymässä tyttö... joka oli Roksy. Olin niin helpottunut nähdessäni hänet ja että hän oli yhä hengissä...mutta.. hän näytti ihan erillaiselta.. valkoiset hiukset, musta huppari ja ne valkoiset silmät.. Hän tappoi eläimiä joita hän söi pysyäkseen hengissä.. Minua kävi eläimiä ja Roksya sääliksi.. Mitä hänelle oli käynytkään. Seurailin puuna hänen elämäänsä pitkään kunnes tuli talvi ja hän meni siihen perheeseen. Olin saanut tietää herrasta ja päätin auttaa. Autoin perhettäkin ettei roksy tappavilla silmillään murhaisi heitä. Tuli talvi.. En jaksanut enää horrostaa toista pitkää talvea.. Vaikka talvi oli myöhässä, niin kylminpinä melkein lakastuin ellei yksi pelleilevä velho poika olisi pelastanut minua... Hän on maailman ärsyttävin ihminen heti herran jälkeen, hän ei jätä minua rauhaan..

6 kommenttia:

  1. Mistä oot ostanu muuten Dafnyn silmät :o

    VastaaPoista
  2. Dafny, mun uus rakkaus ~<3 Paljollako myyt neidin minulle? >:3

    VastaaPoista
  3. ööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööööö.......
    Et oo kyllä aktiivinen "Nukkeilija" ET TODELLAKAAN. Oot vaan häpeäks nukkeilijoille

    VastaaPoista
  4. Kuule sinä "Sidarix", nukkeilua voi harrastaa juuri niin aktiivisesti kuin itse haluaa!>:( Olet itse häpeäks kun sanot tolla lailla!! MITÄ SANOISIT JOS SULLE TULTAS SANOON PÄIN NAAMAA TOLLA TAVALLA! MIETIPÄ VÄHÄSEN!

    VastaaPoista